brossuràre 
bros|su|rà|re
pronuncia: /brossuˈrare/
verbo transitivo

legatoria rilegare in brossura

Indicativo presente:  io brossuro, tu brossuri
Passato remoto:       io brossurai, tu brossurasti
Participio passato:        brossurato

Vedi la coniugazione completa


permalink


Sfoglia il dizionario

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

brossaschese (s. masch. e femm.)
brossese (agg.)
brossese (s. masch. e femm.)
brossura (s. femm.)
brossurare (v. trans.)
brossurato (part. pass.)
brossuratrice (s. femm.)
brotulide (s. masch.)
Brotulidi (s. masch. pl.)
brougham (s. masch.)
broussaismo (s. masch.)
brousse (s. femm.)
broussonetia (s. femm.)
Broussonetia (s. femm.)
brova (s. femm.)
brovada (s. femm.)
brovare (v. trans.)
brovato (part. pass.)
brovatura (s. femm.)


---CACHE--- 4