crotìle 
cro|tì|le
pronuncia: /kroˈtile/
sostantivo maschile

chimica una delle forme isomere del butenile

  SINGOLARE PLURALE
MASCHILE crotile crotili
FEMMINILE
SINGOLARE
MASCHILE crotile
FEMMINILE

PLURALE
MASCHILE crotili
FEMMINILE

permalink


Sfoglia il dizionario

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

crotalina (s. femm.)
crotalino (s. masch.)
Crotalini (s. masch. pl.)
crotalo (s. masch.)
crotalotossina (s. femm.)
crotile (s. masch.)
crotina (s. femm.)
–croto (suff.)
crotofaga (s. femm.)
Crotofaga (s. femm.)
crotofagide (s. masch.)
Crotofagidi (s. masch. pl.)
crotogale (s. femm.)
Crotogale (s. femm.)
crotomio (s. masch.)
Crotomio (s. masch.)
croton 1 (s. masch.)
croton 2 (s. masch.)
Croton 2 (s. masch.)


---CACHE--- 4