manlevàre 
man|le|và|re
pronuncia: /manleˈvare/
verbo transitivo e intransitivo

variante arcaica di mallevare

Indicativo presente:  io manlevo, tu manlevi
Passato remoto:       io manlevai, tu manlevasti
Participio passato:        manlevato

Vedi la coniugazione completa


permalink


Sfoglia il dizionario

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

manitengolo (s. masch.)
manito (s. masch.)
manitu, manitù (s. masch.)
manizza (s. femm.)
manleva (s. femm.)
manlevare (v. trans e intr.)
manlianite (s. femm.)
manna (s. femm.)
mannaggia (int.)
mannaia (s. femm.)
mannano (s. masch.)
mannara (s. femm.)
mannarese (s. masch.)
mannaretta (s. femm.)
mannarino (s. masch.)
mannaro (agg.)
mannella (s. femm.)
mannello (s. masch.)
manneo (agg. e s. masc.)
mannequin (s. femm.)


---CACHE--- 4