triòcco 
tri|òc|co
pronuncia: /triˈɔkko/
sostantivo maschile

arcaico bisboccia; ritrovo di amici per gozzovigliare

  SINGOLARE PLURALE
MASCHILE triocco triocchi
FEMMINILE
SINGOLARE
MASCHILE triocco
FEMMINILE

PLURALE
MASCHILE triocchi
FEMMINILE

permalink


Sfoglia il dizionario

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

trinundino (s. masch.)
trinundinum (s. masch.)
trinuzia (s. femm.)
trio (s. masch.)
triobolo (s. masch.)
triocco (s. masch.)
triodio (s. masch.)
triodion (s. masch.)
triodo (s. masch.)
triodonte (s. masch.)
Triodonte (s. masch.)
triodontide (s. masch.)
Triodontidi (s. masch. pl.)
triofilo (s. masch.)
Triofilo (s. masch.)
trioicismo (s. masch.)
trioico (agg.)
triolefina (s. femm.)
trioleina (s. femm.)
triolo (s. masch.)


---CACHE--- 4