vanesiaménte 
va|ne|sia|mén|te
pronuncia: /vanezjaˈmente/
avverbio

da vanesio, in modo scioccamente fatuo comportarsi vanesiamente


permalink


Sfoglia il dizionario

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

vaneggiatore (agg. e s. masc.)
vanello (s. masch.)
Vanello (s. masch.)
vanerello (agg.)
vanescente (agg.)
vanesiamente (avv.)
vanesiata (s. femm.)
vanesio (agg. e s. masc.)
vanessa (s. femm.)
vanezza (s. femm.)
vang (s. masch.)
vanga (s. femm.)
vangaiola (s. femm.)
vangaiuola (s. femm.)
vangare (v. trans.)
vangata (s. femm.)
vangato (part. pass.)
vangato (s. masch.)
vangatore (s. masch.)
vangatrice (s. femm.)


---CACHE--- 4